Kuusankosken keittiön kokenut ja varmaotteinen kokki Seija
”Olen ollut ruokapalvelualalla vuodesta 1977. Aikoinaan haaveilin putkimiehen ammatista, mutta 70-luvulla tätä ei katsottu tytölle sopivaksi ammatiksi. Sen vuoksi hakeuduin Myllykosken ammattikouluun keittäjälinjalle. Opiskelu kesti kaksi vuotta. Tämän jälkeen suoritin Kotkassa laitoskeittäjän ammattitutkinnon. Keittäjän viran sain Valkealan sairaalan keittiöstä vuonna 1977 ja sillä tiellä ollaan. Vuosien varrella työnantaja on muuttunut, vaikka työpiste olisikin pysynyt samana. Kymijoen Ravintopalveluilla olen ollut työssä vuodesta 2004, Valkealan sairaalan toiminnan siirtyessä Kymijoen Ravintopalveluille. Valkealan sairaalalla keittiötoiminta päättyi vuonna 2006, josta muutimme Kuusankosken aluesairaalalle (POKS, KYPS). Sieltä muutimme nykyiseen keittiöömme entisen Kuusaan keskuslaitoksen tiloihin.”
”Toimin Kuusankosken keittiössä kokkina. Meitä on keittiöllä useampi kokki ja vuorottelemme erilaisten tehtävien parissa. Vuorottelemme lämpimän keittiön ja dieettikokin tehtävissä. Tehtäviin kuuluu myös välipalan valmistamista sekä satsitusta. Työni vaatii kokonaisuuksien hahmottamista sekä järjestelmällisyyttä. On myös tärkeää noudattaa aikatauluja, sillä toiminta on prosessimaista. Jos joku prosessin osa on myöhässä, myöhästyy koko prosessi. Suurtalouskeittiötyö on selkeää työnkuvien ja toistuvien prosessien takia. Myös työajat ovat hyvät verrattuna esimerkiksi ravintolaan.”
”Työ on muuttunut vuosien aikana. Vielä 1970- ja 80-luvuilla keittiön läheisyydessä kasvatettiin omat perunat, vihannekset ja marjat, joita hyödynnettiin ruoan valmistuksessa. Perunat nostettiin omasta maasta ja tuotiin keittiön alakerrokseen. Siellä ne pestiin ja laitettiin perunankuorintakoneeseen. Tämän jälkeen perunat piti vielä käydä läpi ja viimeistellä. Valmiit perunat vietiin ylös keittiöön ruoanvalmistusta varten. Lähiruoka-termiä ei tuolloin käytetty, mutta sitä se oli parhaimmillaan. Vihannesten ja juuresten kasvatuksesta vastasivat Valkealan sairaalan potilaat. Potilaat olivat myös työssä puutarhalla ja keittiöllä. Tämä oli toimintaa, joka nykypäivänä tunnetaan termillä kuntouttava työtoiminta. Tuolloin asiakkaat olivat lähellä ja läsnä meihin keittiötyöntekijöihin nähden, nykyisin asiakaskontakteja ei juurikaan ole. Fyysisesti työ on nyt kevyempää. Ennen esivalmistelutöitä oli paljon ja pakkauskoot olivat isoja. Myös henkilöstöjohtaminen on muuttunut vuosien saatossa. Aiemmin oli autoritääriset emännät, nykyään johtaminen on ihmisläheisempää ja yhteisöllisempää.”
”Mielestäni Kymijoen Ravintopalveluilla on hyvät edut. Meillä on ateriaetu sekä Smartum-etu. Työnantaja on joustava. Olen tällä hetkellä yksilöllisellä varhennetulla vanhuuseläkkeellä, mikä tarkoittaa kahdeksaa työpäivää kolmessa viikossa. Minulla on vielä muutama vuosi eläkkeeseen, joten tämä työaika tukee jaksamistani. Työpäivässä on parasta, kun työt etenevät sujuvasti ja tietenkin kahvitauko parhaiden työkaverien kanssa.”
